Erastely

Wuoden Woholistien Eränkävijäkisa 8.-10.3.

Lauantai avattiin tietysti ampumahiihdolla. Asentoina päivän kisassa olivat pysty- sekä polviasennot. Pummeista rankaistiin niin, että kasin ringistä ohi ammuttaessa tuli yksi sakkokierros ja kokonaan hudista kaksi kierrosta. Ville ampaisi matkaan kovalla innolla ja suksi kulkikin mainiosti – se ei ampumahiihdossa kuitenkaan riitä, vaan pitäisi osata ampuakin. Viidellä sakkokierroksella Villen ei tarvinnut paistatella ykköspaikalla kovinkaan pitkää aikaa. Seuraavaksi nimittäin starttasikin jo kuumaryhmä. Markku latasi taululle sellaisen pohja-ajan, jota tosin yksi pummi rasitti, että seuraavat tiesivät olevansa korkealla, jos siihen yltäisi. Vaan eipä kukaan yltänyt. Kahden sakon miehet Aki ja Sami tulivat kyllä lähelle, mutta saivat kuitenkin tyytyä himmeimmille mitaleille. Podium täyttyi taas kerran tämän lajin kestomenestyjistä.

 

 

Aurinko paistoi jo täydeltä terältä, kun mölökkyalue oli saatu kolattua ja kasa tehtyä. Tavoiteltiin 60 pistettä ja luvassa oli mystinen yllätyselementti. Siitä tulikin niin mielenkiintoinen elementti, että tapahtuman jälkeen päästiin pohtimaan ihan kunnolla ryhmädynaamiikan mielenkiintoisia saloja. Tinkaus on tämä tapahtuman suola ja sitäkin kautta saadut pisteet ovat saatuja – tämä dopingiin verrattava jalo taito on vaan hanskattava sekin, jos mielii harmaan alueen laitamailta pistepottia kartuttaa. Kisa oli kovatasoinen ja –tunteinen ja voittajaksi nousi Aki. Yllätys kakkoseksi kipusi Markku ja pronssille jälleen Sami. Ylivoimaista ennakkosuosikkia Villeä nöyryytettiin oikein olan takaa ja henkisen romahduksen jälkeen Ville löysi itsensä jäännöspisteiltä.

 

 

Lounaaksi oli kunnon gulassit, jotka käytiin siemaisemassa tuvassa ja samalla päivitettiin keskipäivän tilanne ennen iltapäivän koitoksia.Kärjessä edelleen oli Markku 57 pisteellä, mutta Aki ei ollut kuin 12 pisteen päässä. Toni oli kolmantena Akista 9 pisteen päässä ja häntäpäässä loput olivat 8 pisteen sisällä – kaikki oli siis vielä auki. Jaossa oli iltapäivälle 45 pistettä, joten onnistuttava oli useammassa lajissa, jos mieli menestystä illan voitonjuhlissa maistella.

Lounaan jälkeen pääsi vaivaamaan harmaita aivonystyröitä – kyseessä oli solmuntekokilpailu. Kymmenestä edellisiltana ilmoitetusta solmusta arvottiin kolme, jotka tuli tehdä ilman ohjeita mahdollisimman oikein. Ohjeet oli kyllä saunassa, joita sai käydä ilman naruja vilkaisemassa, jos tuntui ettei homma muuten luonnistuisi. Arvasta löytyi seuraavat solmut: paalusolmu, kasisolmu sekä kaksinkertainen kalastajansolmu. Voitto ratkaistiin ensisijaisesti virheettömyyden perusteella ja toissijaisesti ajan perusteella. Moni, elleivät kaikkikin, luulivat tehneensä kaikki solmut täydellisesti, mutta tarkastusvaiheessa ei löytynyt yhtään virheetöntä solmusettiä. Aki jäi ajallisesti viimeiseksi ja oli jo heittää lusikan nurkkaan, mutta kahdella oikealla solmulla Aki nousi kakkossijalle, koska vain kahdella henkilöllä oli kaksi solmua oikein. Markku oli toinen ja tutuin tuuletuksia hän kahmaisi täyden pistesaaliin. Toni oli kolmantena yhden täydellisen solmun saattelemana ja muut eivät saaneet täydellisiä solmuja lain. Laji oli yllättävän vaikea, vaikka solmuiksi arvottiin aika helpot – paine ajasta tuottaa aina helppoja virheitä.

Kun saunasolmua ei kukaan tehnyt, päästiin taas takaisin ulos hienoon talvikeliin. Aurinko alkoi kyllä jo laskea ja keli pakastua – oli aika parijousiammunnan. Tässä lajissa ammuttiin ensimmäinen kierros siten, että ampujalla olivat silmät sidottuina ja pari sai tuppisuuna ohjastaa ammuntaa, niin että nuoli löytäisi tauluun. Ruumiin kielen kertomat olivat parien kesken varsin tasaista ja tällä kierroksella tehtiin vain kahden pisteen ero parien välille. Toisella kierroksella siteet poistettiin ja ammuttiin perinteisin menoin viisi nuolta omaan tauluun, omaan tahtiin. Pisteet laskettiin ensisijaisesti parin yhteiseen kassaan ja toissijaisesti tällä ratkaistiin parien sisäinen paremmuus.

Aki aloitti mallisuorituksella – näillä välineillä 36/50p on hatunnoston arvoinen suoritus, jonka siivittämänä pari Aki&Ville nousi kilpailun voittoon. Tämän teamin vahvuus oli erinomainen ryhmähenki ja kaverin kannustaminen – niillä pärjää aina. Sami&Toni ampuivat tasaisen hyvin – 20+25pistettä, jääden vain kaksi pistettä voitosta. Ennakkosuosikkeina tähän lajiin lähteneet Matti&Markku jätettiin jumbofinaaliin, jossa itse jousimetsästyskalastusguru ja viiden tähden viinikenraali Matti jäi suddendeath-loppuratkaisussa kisan viimeiseksi. Viikonlopun suurin yllätys oli käsillä – ennakkosuosikin tilanne on aina vaikea. Kokonaistilanteen kannalta lopputulos toi uutta mielenkiintoa – Aki otti Markkua kiinni yhdeksällä pisteellä ja näin voitto ratkaistaisiin viimeisessä kuninkuuslajissa, joka on tulenteko.

 

Tulentekoon lähdettiin tällä kertaa tulusten voimin. Tavoitteena oli tehdä sellaiset tulet, että määräkorkoon asetun tölkin maidot saisi kiehutettua tölkistä ulos. Puutarpeet oli valikoitu mahdollisimma yhdenvertaisiksi ja paikat arvottiin. Kattauksessa oli tällä kertaa kaksi pientä ja kosteaa haapaa, yksi tuoheton pyöreä koivu, yksi pieni mäntyklapi ja yksi pirun oksanen iso mäntyklapi. Pilliin kun vihellettiin, niin johan alkoi lastu lentää. Parhaimmalla verstaalla katkottiin jopa työvälinekin. Tulukset olivat kaikille uusi elementti, joten kateellisena tuli vilkuiltua, kun naapurinuotioista alkoi savun havun haju sieraimia tavoitella. Eipä aikaakaan, kun huomasin, että puukollahan tuota metallipalikkaa pitää raapiman, jotta siitä kipunasuihkun aikaiseksi saa ja katoppas Ville pirua – sehän liekki leimahti. Tämän jälkeen loppu oli vain kovaa työtä ja laskettelua maaliin. Kiehistä vaan tuleen solkenaan ja toivoa, että ne riittävät maidon kiehutukseen. Nyt alkoi olla jo melkein kaikilla tulet pystyssä, joten kohta tiesi ensimmäisten nesteiden lentävän – ja kas kummaa, omasta törpöstähän ne savut ensin tupsahtivat, ehkäpä kaksi sekuntia aiemmin kuin Samilla. Siinähän se sitten oli: kuningaslajin voitto ja kokonaiskisan voitto. Ensimmäisen kerran koko toistakymmentävuotisessa kisahistoriassa jäi yhdellä tulet tekemättä kokonaan, voi olla että tästä vielä saadaan kuulla kerran jos toisenkin.

Hieno, vaikkakin raskas kisa on nyt takana ja voitto tuli tällä kertaa ylivoimaisemmin kuin koskaan. Minulle pystiin tuli nyt kolmas kiinnitys – Akilla ja Tomilla niitä on nyt neljä. Yllättävän samat nimet pystissä kiertävät vuodesta toiseen, mistähän tuo johtunee.

Näihin iloisiin tunnelmiin ja ensi vuoteen – jos sitä ennen tekee mielesi järjestää vastaava tapahtuma kaveriporukkasi kanssa niin otapa yhteyttä. Tätä konseptia on sovellettu menestyksekkäästi myös työaihepiiriin ja tässä on oiva tapa kehittää ryhmädynamiikka omassa ryhmässäsi. Lupaan, että on monenlaista ryhmäilmiötä ilmassa tapahtuman aikana, joiden ymmärtäminen ja käsitteleminen vie varmasti ryhmääsi eteenpäin.

-Markku-


 

SUVERENITEETTIÄ - NYT JUHLITAAN!!! Raportti myöhemmin päivän tapahtumista.

 


 

Woholistien Tietoviisas täräytettiin perinteisesti perjantain yönseutuna. Mietittävänä oli jälleen monenlaisia pähkinöitä erästelyn kaikilta mahdollisilta alueilta. Muisteltavana olivat Meppsin Aglia ja Abu Garcian Tobyt - eikä puhettakaan, että vastaukseksi olisi kelvannut jälkimmäisessä Abun Toby. Myös perätuupparin valmistajia tuumattiin ja yllättävän moninaista tuontantoa sillekin saralla esimerkiksi Kiinasta löytyy. Yllätysvastaus löytyi myös Villen susi-kysymyksistä: Montako sutta tapettiin 1800-luvun lopussa Suomessa? Tarkkoja vuosilukuja en muista, mutta parissakymmenessä vuodessa oli ammuttu yli 5000 sutta - se oli yllätys minulle. Montaa muuta yllätystä ei sitten vastaan tullutkaan, ja täysi pistepotti tuli kahmaistua allekirjoittaneen plakkariin. Edellisvuosien suverinistia Matti nöyryytettiin yöllä tosissaan, mutta siitä huolimatta Matti podiumin alimmalle pallille kipusi loppukirin ansiosta. Väliin kiilasi Woholistinoviisi Toni eli ensimmäisen lajin kärkikaksikko ei vaihtunut. Tietoviisaan suola eli tinkaus oli jälleen erittäin voimissa, mutta sillä ei ylletty tälläkään kertaa viidettä sijaa ylemmäs - mutta hyvä saavutus Villeltä sekin.

Uusi päivä on valjennut ja porukka keskittyy jo seuraavaan koitokseen, joka on ampumahiihto. Ville starttaa ladulle järjestäjän ominaisuudessa ensimmäisenä ja seuraavana ampuvat radalle Markku ja Toni - tämä parivaljakko on ottanut mukavan kaulan kokonaiskisassa, mutta kokemus on osoittanut, ettei ole mitään syytä ylpeilyyn tahi varmisteluun. Kerran kun jää jäännöspisteille, niin peli on taas täysin uusi. Mielenkiintoinen päivä ja hieno sellainen näyttäis olevan tulossa....


 

Lähtölaukaus on ammuttu ja ensimmäinen odotettua rankempi laji on takana. Luolalta tuli saaliiksi supikoira ja samalla soitettiin kiireapuun, jolloin tuli hopun kyyti. Kohta kylpemään ja valmistautumaan Woholistien tietoviisaaseen.

Ranking ensimmäisen lajin jälkeen:


 

H-hetki alkaa olla käsillä. Taisto tuima alkakoot, väki kohti Woholistikylää valukoot. Lähtölaukaus klo 18!


 

Taistohon tuimaan kutsu käy taas woholistien. Vuosi on treenattu ja harjoiteltu lajeja, jotka ovat nyt suurin piirtein kaikkien tiedossa. Ketkä nousevat tänä vuonna podiumille ja kuka nostaa pystin kohti pirtin kurkihirttä – spekuloidaanpas tätä hieman.

Taisto aloitetaan perjantai-iltana tuimimmalla lajilla ”Hopun kyytillä” elikkäs fyysisellä pariahkiokisalla. Ahkionvetokisassa toinen pareista vetää ahkiota umpihangessa suksipelissä ja kaveri ahkiossa saa auttaa minkä pystyy, kunhan ahkiossa pysyy. Rata kierretään kahteen kertaan ja toiselle kierrokselle vaihdetaan parin rooleja. Ennakkosuosikkina tähän lajiin starttaa Aki – Akilla on track-recordissa kaksi voittoa ja neljä pallipaikkaa tältä vuosituhannelta, tietysti parikisassa myös pariarvonnalla on merkityksensä. Haastajia löytyy tähän lajiin useampia. Janne on kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta ollut kärkisijalla, lisäksi lajivoittoja ovat ottaneet Sami ja Markku.

 

Akin suksi on luistanut viime vuosina hyvin hopun kyytisssä

Kaveri auttaa!!

Perjantai-ilta päätetään kirjallisten merkeissä. Tämän lajin voittoon ei tarvitse vedonlyöntiä pystyttää – kuudesta viime vuodesta Matti on ollut suvereeni ja vienyt voiton viisi kertaa. Koko toistakymmenvuotisessa kisahistoriassa Markku on ainoa, joka on pystynyt Matin koskaan voittamaan, tosin vain kolme kertaa ikinä. Eli tämä laji on etukäteen selvä. Podium 1. Matti, 2. Markku, 3. Jani.

Lauantai-aamuna startataan perinteisellä ampuhiihtoladulle. Ampumahiihto on ollut perinteisesti kahden kauppa Aki vs. Tomi. Lasketteleeko Aki Tomin poissa ollessa helppoon voittoon. Hyvän olon tunne voi kuitenkin kostautua ja ammunnan onnistuessa Markku tulee kovan hiihtovauhdin ansiosta hyvinkin nopeasti kärkikahinaan mukaan. Jannella on taskussaan yksi voitto sekä kaksi hopeaa ja Samikin on ollut kahdesti kakkonen. Voitto näyttäis menevän Akille, mutta muista palkintosijoista onkin jo kovempi vääntö.

Joko Sami putsaa pöydän?

Ampumahiihdon jälkeen huokastaan Mölkyn parissa. Mölkyttelyssä Ville on ollut aina kolmen sakissa, mutta voitto puuttuu. Nyt Pullin pojjan nälkä on varmasti kova ja tämä on ehkä ainoa laji, jossa Ville voi kärkeä kolkutella. Muuten mölkky on ollut kovasti tasainen, tosin Sami ja Markku ovat yleensä antaneet tässä lajissa vähän siimaa pelikavereilleen.

Ville jahtaa mölkkymestaruutta tänäkin vuonna

Sittenpä puetaan taas rensselit selkähän ja sivakat jalkahan ja valmistaudutaan Talvisodan Tarkkikseen. Tässä on valttia tarkka ammunta ja nopea, mutta turvallinen haavoittuneen siirto eturintamasta joukkosidontapaikalle – kyseessä jälleen siis parikilpailu. Laji on ollut harvoin listalla ja niinpä tässä on tämän vuotisen kisan yksi vaa’ankielilajeista. Enpä lähde tähän iskemään minkäänmoista läppändeerusta palkintosijoista.

 

Eiku potilas vaan kyytiin puolinelssonilla

Ja sitten gulassille…

Ruoanpäälle aletaan virittelemään jousta ammuntakuntoon. Jousiammunta suoritetaan tänäkin vuonna parikisana niin, että toinen ampuu silmät sidottuna ja toinen antaa koordinaatteja osumapisteistä.  Laji tuntuu haasteelliselta ja sitä se onkin, mutta onpa kerran yksi pari ampunut kaikki viisi nuolta napakymppiinkin. Parista parempi ampuja nousee sijoituksessa parinsa yläpuolelle. Aki on vuosien saatossa ollut tasaisin ja useimmin palkintopallilla, mutta kirkkain kruunu vielä puuttuu. Voittoja löytyy Matilta, Villeltä, Jannelta ja Tomilta. Jousirasti on arvoituksellinen ja kuuluu myös lajeihin, joilla on iso merkitys kokonaiskilpailun voitossa – ei kestä ottaa tästä jäännöspisteitä, ei.

Tässä olisi tavoitetta

Kisa päättyy perinteisesti tulentokokisaan. Kisa on ollut lajistossa aina ja lajin valtias on tietysti Pyromaani-Pulli. Märkiä kapuloita Pullin rattaisiin lähtee heittelemään varmasti jokainen kisaaja. Sami ja Markku ovat kovimmat haastajat Villelle, toki Jussikin on kerran voiton vienyt. Voitto voi mennä kuitenkin ihan kenelle vaan, tähän kuningaslajiin jokainen tähtää varmasti viikonlopun kuntohuippunsa.

Kenellä kuohahtaa ensin?

Summasummarum, tiukka kisa on jälleen tulossa ja Aki näyttäisi lähtevän ennakkosuosikkina viikonloppuun. Voitto ei ole koskaan lipsahtanut metsästyskortillisten ulkopuolelle eikä niin tule käymään nytkään – näinpä voidaan todeta, että Akin kampeaa korkeimmalta korokkeelta tänä vuonna joko Matti tai Markku. Veikkaapa itse voittajasuosikkisi ja seuraa kisan etenemistä viikonlopun aikana tältä foorumilta.

Voittajaäänestys

Kiinnostaako vastaava tapahtuma kaveriporukkaasi. Jos, niin otapa yhteyttä ja toteutetaan tapahtuma yhdessä. Sopiva ryhmäkoko 5-10 henkilöä. Tapahtuma aika perjantai-illasta sunnuntaihin (2vrk), hintaluokka 1000EUR sisältäen majoituksen, ruoat, tapahtumajärjestelyt sekä tulosseurannan + palkinnot.

comments