Erastely

Suurinta luonnonsuojelua – Metsästys!

Metsästys asetetaan varsinkin kauden alkaessa tarkoituksellisesti aina huonoon valoon. Metsästäjiä syytetään elokuussa ihan kaikesta – rattijuopumusuutisissakin muistetaan mainita, että kyseessä oli metsästäjä. Harvemmin muita harrastajia tuodaan esille liikennerikkomusten yhteydessä? Eipä näy otsikoita: ”Innokas squash-pelaaja puhalsi 1,5 promillea”. Itseään luonnonsuojelijoiksi nimittävät aktivistit levittävät propagandaa metsästäjistä verenhimoisina saalistajina, jotka tuhoavat kaiken mahdollisen luonnosta. Korostettakoon, että erittäin arvokasta luonnonsuojelutyötä tekeviä ihmisiä on paljon, jotka hyväksyvät ja ymmärtävät metsästyksen roolin suomalaisessa luonnossa. Mutta valitettavasti ääntä tässäkin ryhmässä pitää pieni ääripään vähemmistö ja heidän provokaatiot ylittävät mediakynnyksen paljon asiallisempia uutisia herkemmin. Yritänpäs kuitenkin jakaa asiallista näkökulmaa metsästyksestä – ihan vaan vastapainoksi.

 

65miljoona annosta luonnonmukaista lähiruokaa ja vielä vapaana kasvanutta!

Lähdetään liikkeelle kovasta datasta eli numeroista. Vuoden 2013 riistasaalis on esitetty alla olevassa taulukossa. Alemmalle riville laskin suurpiirteisen lihapainon, joka saalista kertyi.

 

Jänikset

Hirvi-eläimet

Muut sorkkaeläimet

Vesilinnut

Metsä-kanalinnut

Muut riistalinnut

Kpl

254 950

63 039

200

537 600

356 200

289 700

Lihapaino / kg

305940

8300000

15000

161280

427440

86910

Kokonaislihamääräksi tulee 9,3 miljoonaa kiloa puhdasta vapaastikasvanutta kotimaista luomulihaa. Jos valitaan keskikokoisen suomalaisperheen (2,8 hlöä) kerta-annoskooksi 400g lihaa, saadaan tuosta saalismäärästä 23 miljoonaa ruoka-annosta keskimääräiselle perheelle eli yhteensä 65 miljoona ruoka-annosta. Eihän tuolla määrällä maailmaa pelasteta, mutta pelastetaan sillä vankeudesta aika monta sorkkaeläintä. Erittäin suuresti kummastelen, mikseivät kaikki itseään luonnonsuojelijoina pitävät ala puhua metsästyksen puolesta!

Tapa vähentää turkistarhausta

Sama ideologia toimisi turkiseläinten kohdalla. Kaikkien pitäisi alkaa ehdottomasti kampanjoimaan luonnonturkisten puolesta. Tällä hetkellä turkiselämiä pyydetään n. 300 000 kpl vuodessa. En tiedä millainen osa niistä päätyy turkiksiksi - luulen, että suurin osa pyytää turkiselämiä riistanhoidollisista syistä ja nahkat jäävät hyödyntämättä. Jos luonnonturkisten kysyntä saataisiin korkealle, hinta nousisi ja metsästäjät innostuisivat pyytämään turkisriistaa enemmän (kannat kyllä verotuksen kestää) sekä hyödyntämään myös nahkat. Näin ollen jokainen saaliiksi saatu turkiseläin vapauttaisi yhden ketun tarhastaan.

Ihminen on osa luontoa

Metsästys pitää yllä myös luonnon järjestystä ravintoketjussa. Ihminen on luonnollinen osa ravintoketjua ja se tulisi jokaisen ketjun jäsenen tunnistaa. Lajien välistä kaveruutta ei luonnossa tunneta. Jos jokin kykenee toisen lajin edustajan syömään, se sen syö. Tällä hetkellä esimerkkejä toimimattomista ravintoketjun osista voi jokainen nähdä monissa puistoissa ja pelloilla joutsenien sekä hanhien muodossa. Susitilanteesta olenkin kirjoittanut jo aiemmin oman näkemykseni: ”Eivät sudet ole syyllisiä!”

Metsästäjät tekevät paljon luonnonsuojelutyötä

Metsästäjät tekevät myös todella paljon luonnonhoitotyötä. Ruokaa kannetaan metsään ja lammille laskematon tonnimäärä, pönttöjä rakennetaan yhdessä illassa satoja kaikille linnuille lukemattomissa metsästysseurojen kevätilloissa. Liikenteessä haavoittuneet eläimet käydään lopettamassa viipymättä, olipa kyseessä vaikka jouluyö - nämä vain muutamia luetellakseni.

Kaikki mukaan pelastamaan luontoamme!

Mielestäni siis jokaisen vähänkään luonnostamme ja eläintensuojelusta välittävän ihmisen tulisi puhua metsästyksen puolesta. Ei kaikista eläintä tappamaan ole, eikä pidäkään olla, mutta jokainen voi tehdä paljon muutakin metsästyksen ja riistanhoidon eteen. Metsästysharrastus olisi lapsille ja nuorille äärimmäisen suotavaa nykyään niin hektisessä maailmanmenossa. 99,9% metsästyksestä kuluu muuhun kuin itse riistalaukauksen suorittamiseen tai edes riistatilanteeseen. 14 tunnin istuminen merenluodolla horisonttiin tiiraillen ja mahdollista hanhea odottaen opettaisi monelle yllättävän paljon. Metsällä oppii rauhoittumista, malttia ja keskittymistä. Saaliin saaminen ei onnistu hutasemalla tai häseltämällä – kaikki luonnon lait on tunnettava ja niitä on kunnioitettava. Metsällä kulkiessa ihminen tulleekin huomanneeksi, ettemme me olekaan luomakunnan kuninkaita. Olemme vain yksi osa luontoa, kaikkien olisi vaan ymmärrettävä mikä osa. Sitä ei valitettavasti voi oppia betoniviidakossa elämällä. Se on koettava – elettävä ja metsästys antaa siihen oivan mahdollisuuden. Hartaasti toivon, että me tekisimme kaikkemme sen eteen, että myös tulevat sukupolvet pääsevät jatkamaan yhä enenevässä määrin tätä arvokasta suomalaista perinnettämme.

Hyvää jahtikauden jatkoa kaikille – muistammehan itsekin huomioida kaikki kanssaeläjämme luonnossa asiallisesti. Antakaamme myös riistalle aina arvo, joka sille kuuluu.

- Markku -

comments