Strategia on ihmisen käyttäytymisen ymmärtämistä ja kykyä olla ketterä!

No nyt olisi EMBA-opinnot suoritettu ja liiketoiminnan johtamista on tullut pohdittua erittäin paljon varmastikin ihan kaikista näkökulmista, joita maailma tällä hetkellä tarjoaa ja vähän historiaakin. Kiitoksia tästä loistavasta kokonaisuudesta Jyväskylän Yliopistolle.  Nyt lienee hyvä aika vähän muistella sitä, mistä opinnoissakin lähdettiin liikkeellä ja niinpä kaivoin esiin strategiateemaan tekemäni työni ja aloin pohtia, onko käteen ja päähän jäänyt jotain. Strategia, sen luonti ja toteuttaminen, on varmastikin kaikkein useimmin toistunut teema koko EMBA:n aikana. Tässä kirjoituksessa sekoittuu useiden kirjojen ja henkilöiden ajatukset – lähteet summeerattu tässä listassa.

Tyypillinen strateginen suunnitelma alkaa toimialan nykyisten olosuhteiden ja kilpailutilanteen kuvauksella. Sen jälkeen tarkastellaan keinoja, joilla voi kasvattaa markkinaosuutta, saada uusia segmenttejä, karsia kustannuksia sekä esitellä lukuisia tavoitteita ja hankkeita. Lopuksi vain jalkautetaan, ja kaikkien yllätykseksi mikään ei muuttunut. Vaikka kuinka tehdään asiat samalla tavalla, niin mikään ei muutu – on se kumma.

Lähdetäänpä liikkeelle strategian sisällöstä. Olipa lähestymistapa mikä tahansa, keskeisin asia, jonka haluan muistaa tästä kaikesta, on lisäarvon luominen asiakkaalle. Olkoonkin kuinka hyvä termi bullshit-bingoon tahansa, sen haluan mukanani kantaa. Lähdetäänpä sitten sinisille merille rakentamaan uutta markkinaa, innovaatioilla lyömään pahimpia kilpailijoita tai kustannuksilla tekemään kannattavaa liiketoimintaan – mikään ei tule onnistumaan ilman, että yrityksellä on tarjota jotain enemmän kuin muilla, mitä asiakas arvostaa. Mieluummin vielä Vijay Govindarajania mukaillen – paljon enemmän kuin muut, paljon vähemmällä kuin muut.

Sisältöä ja lisäarvoa tulee tarkastella kolmesta näkökulmasta. Tuote- tai palvelunäkökulma on meille kaikkein tutuin – pelkästään sillä on joskus jopa menestynyt. Tehdään tuote- tai palveluinnovaatioita, joita asiakas toivottavasti tarvitsee. Tämä on ehdottoman hyvä näkökulma, mutta vain yksi sellainen ja tutkimusten mukaan vain 1-2% yritysten menestyksestä tulee tuoteinnovaatioiden kautta. Toinen näkökulma ovat prosessi-innovaatiot – millä tavalla tuotat tuotteesi ja palvelusi. Noin 10% yritysten menestyksestä syntyy prosessi-innovaatioiden kautta. Kaikkein vaikuttavimmat ja merkityksellisimmät innovaatiot luodaan tänä päivänä sosiaalisten innovaatioiden kautta. Ulkoisesti ajatellen kyseessä ovat esimerkiksi erilaiset asiakaspalveluun liittyvät innovaatiot, heimojen ja brandien rakentamiset tai sisällön luominen ja markkinointi. Toisessa päässä arvojärjestelmää sosiaalinen innovaatio puolestaan tarkoittaa esimerkiksi kumppanuusverkostojen luontia ja innovatiivisia ratkaisuja siellä. Näiden väliin jäävät sisäiset sosiaaliset innovaatiot eli yrityksen kyky rakentaa organisaatio sellaiseen intohimon tilaan, että jokainen haluaa antaa parhaansa, nauttii työn tekemisestä ja voi olla ylpeä itsestään.

Toinen mukanani pitämä oppi liittyy strategiaprosessiin. Strategian jalkautus ei onnistu – ei edes vahingossa. Strategiaa ei voi antaa johto suoraan ylhäältä. Tottahan toki ylimmällä johdolla on oltava suurin vaikutus suunnan antajana ja päätöksien tekijänä, mutta varsinainen luomistyö ja toimenpiteiden luonti pitäisi uskaltaa antaa koko organisaation käsiin – heidän se on kuitenkin toteutettava, jos yritys meinaa onnistua. Mikään strategia ei ole toteutustaan parempi. Tämä on yksi asia, josta tunnutaan olevan mitä suurimmassa määrin yhtä mieltä, mutta yhtä suuressa määrin se tunnutaan laiminlyötävän ja sitten ihmetellään kun organisaatio ei toimikaan strategian mukaisesti.

Parhaimmillaan strategia antaisi mahdollisuuden toteuttaa intohimoja ja nähdä toiminnan vaikutuksia, strategia olisi merkityksellistä kaikille organisaation jäsenille ja ohjaisi arjen työtä sekä tarjoaisi työlle yhteisen suunnan. Strategian tulisi helpottaa ja nopeuttaa päätöksen tekoa – hyviä mittareita tähän ovat: €/päätös tai min/päätös. Sen sijaan, että strategia johtaisi näihin toivottuihin tuloksiin, tutkimukset ovat osoittaneet, että usein strategiasta tulee vallanpitäjien väline ylläpitää olemassa olevia valtasuhteita. Jokainen strategian luoja siis määrittelee oman toimialueensa liiketoiminnan ydinalueeksi, johon luonnollisestikin tulee panostaa voimakkaasti yrityksen strategian mukaisesti. Jos kuitenkin strategian luontiin aidosti osallistuisi koko organisaatio, niin tällainen väärinkäytön mahdollisuus ainakin pienenisi.

Organisaation aito osallistaminen strategian luontiin tuntuu olevan melkein mahdoton toimitapa, minkä uskon pohjimmiltaan johtuvan johtajien huonosta itsetunnosta ja omista peloista. Omat ajatukset voivat joutua kyseenalaistettaviksi ja oma osaamattomuus voi tulla ilmi. Henkilöstön kautta tulevassa strategiassa ei ehkä olisikaan johdon haluamia asioita ja tällainen tapa voisi vaarantaa koko johtokeskeisen strategiasuunnittelun, mikä voisi puolestaan järkyttää koko valta-asetelmaa. Tämä ei tarkoita, että organisaatio voi haahuilla ja tehdä mitä tahansa. EI, vaan kuri se olla pitää, mutta se pitäisi johtamisella pystyä siirtämään ulkoisesta kurinpidosta sisäiseksi. Kumpi toimii tehokkaammin: Julistaa strategiassa, että kustannustehokkuus on tärkeintä vai johtaa ihmisiä niin, että jokainen työntekijä haluaa oma-aloitteisesti olla kustannustehokas? Tähän tilaan kun päästään, niin aletaan puhua jo ammattimaisuudesta ja ammattiylpeydestä – ne ovat tänä päivänä valitettavasti kadonneet.

Kolmas teesi, jonka haluan tästä kaikesta muistaa, on ketteryys. Jo SunTzu sanoi, ettei ole olemassakaan onnistunutta pitkittynyttä projektia. Ala-Mutkan Jukka korosti kovasti ketteryyttä ja häneltä jäi mieleen 3kk dead-line ohjaus. Strateginen projekti tulee olla valmis kolmen kuukauden aikana. Tämä tehdään vaikka laadun ja määrän kustannuksella. Liiketoimintaympäristö muuttuu tänä päivänä valtavaa vauhtia, useimmat Strategiset projektit valmistuvat vasta kun koko strategia ei enää ole ajankohtainen.

Tässäpä nämä kolme tärkeintä poimintaani olivat. Summeerattuna vielä:

  • Sisältö => lisäarvo asiakkaalle => Ihminen
  • Strategiaprosessi => osallista => Ihminen
  • Ketteryys

Eli supistettuna tämä kiteytyykin lauseeseen: Strategia on ihmisen käyttäytymisen ymmärtämistä ja kykyä olla ketterä!

-Markku-

comments