Pensselit heilumaan ja kaverit kartalle!

Monikulttuurisuustarina jatkuu, aiemmat osat:

Osa 1   Osa 2   Osa 3   Osa 4

Nyt on tultu tämän tarinan viimeiselle pysäkille ja kysymyksiä on varmaan herännyt. Minulle ehkäpä oleellisin kysymys on: miten minä voin elää ”paremmin”, kun nämä asiat tiedän? Palataan siis oppimisen perusjuurille. Oppiminen voidaan ajatella kolmivaiheiseksi prosessiksi. Ensimmäisessä vaiheessa asia ymmärretään – yleensä lukemalla tai kuulemalla. Jos oppiminen jää tähän vaiheeseen, ei siitä ole mitään hyötyä. Tyypillinen esimerkki löytyy varmasti meiltä kaikilta. Käymme työhön liittyvässä koulutuksessa, kuulemme tosi loistavan idean, jonka olemme valmiita ostamaan heti. Palaamme työn arkeen ja arki vie mennessään. Ikinä emme enää asiaan palaa, emmekä muuta arkeamme yhtään mitenkään.

Read more: Pensselit heilumaan ja kaverit kartalle!

Tunnustatko väriä: punainen ja vihreä?

Monikulttuurisuustarina jatkuu, aiemmat osat:

Osa 1   Osa 2   Osa 3

Punaiset ihmiset – ihmiset, joita olen ymmärtänyt ehkä kaikkein huonoiten. Punaiset menevät tunteiden ja intuitioiden varassa. Olemme juhlimassa iltaa mökillä, kello alkaa olla pitkästi pikkutuntien puolella. Nyt mennään nukkumaan – ehdotan. Punaiset ihmiset eivät ota kuuleviin korviin. Sosiaalinen kanssakäyminen on kaikkein tärkeintä. ”Antakaamme sydämemme iloita tänään, huomisesta ei kukaan tiedä”, totesi punainen Sinuhekin. Painun itse pehkuihin punaisten jäädessä juhlimaan ajatellen, että päivä se on huomennakin. Tässä kohtaa olen miettinyt, että enkö sittenkään osaa elää hetkessä – kyse ei ole ehkä kuitenkaan siitä. Punaisille hetkessä elämisen hedelmä on saada olla sosiaalisessa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Minulle samassa hetkessä suurin täyttymys voi olla syventyminen hyvään romaaniin tai omaan mieleen. Kumpikin toteuttaa tuossa hetkessä sitä, joka antaa elämälleen eniten sisältöä. Meistä ihmisistä ei ole kukaan tuomitsemaan toisen ihmisen elämäntapoja ja –valintoja, ei millään perusteella. Itse kyllä sorrun tähän useinkin – miten sekin teki sillä tavalla ja voi kauhea kun tuokin käyttäytyy tuolla tavalla.

Read more: Tunnustatko väriä: punainen ja vihreä?

Monikulttuurisuutta lätkäkentällä ja vessajonossa

Monikulttuurisuustarina jatkuu, ensimmäinen osa löytyy täältä.

Me ihmiset olemme siis siksi kaikkialla maailmassa samanlaisia, että olemme kaikki erilaisia. Jotta tähän pääsisi jotenkin kiinni, hypätkäämme nelikenttien maailmaan.  Ennen nelikenttää tutkaillaanpas vähän pelikenttää. Istuimme eilen pubissa katsomassa lätkän MM-puolivälierää Suomi-Slovakia. Kyllä, siniset suomalaiset löytävät lätkän vaikka sitten Ramblalta. Slaavit tasoittivat 3-3:een ja pubi räjähtää, ei tosin meidän pöydän kohdalta. Mitäs reaktioita oli havaittavissa. Sininen kaverimme joukosta toteaa. Se oli siinä sitten. Laitan ajatuksia hänen päähänsä: keskimäärin kiekkopelissä tehdään 5,5 maalia – monestiko Suomi on tällaisesta paikasta noussut – eihän Suomen joukkueessa ole edes kunnon pelaajia. Faktapohjalta ajatellen Suomi oli hävinnyt. Minä keltaisena heittämään: olipas hyvä, että tasoitus tuli näin aikaisessa vaiheessa, nyt on hyvää aikaa vielä kasata rivit ja tehdä tarvittava ryhtiliike ja voittomaali.

Read more: Monikulttuurisuutta lätkäkentällä ja vessajonossa

Maailma on sininen ja keltainen

Monikulttuurisuustarina jatkuu, aiemmat osat:

Osa 1   Osa 2

Päästetäänpä vihreät ihmiset piinasta ja piirretään lopultakin kaavio aiheesta. Nelikenttiä on monia ja nyt käyttämäni nelikenttä oli minulle entuudestaan tutuin. Aiemmin kuitenkaan en ole päässyt sen sisälle oikeasti – ehkä et sinäkään tämän avulla, mutta Steven onnistui viemään minut tässä asiassa syvemmälle kuin olen koskaan aiemmin päässyt. Tämä vain hyvin todistaa sen, että asioita tulisi pohtia pohtimasta päästyäänkin, jotta jotain uutta todella syntyisi. Monellako meistä on siihen mahdollisuus esimerkiksi työelämässä ja jos ei ole, niin miksi ei ole? Kuinka paljon voimme siihen itse vaikuttaa ja miksi olemme siinä tehtävässä, jossa olemme – mikä on perustehtäväni?

Read more: Maailma on sininen ja keltainen

Asiakkuusjohtaminen on diskriminointia - näin maikkarilla!

Eletään parin viikon takaisia aikoja – viettelin krapulapäivää ilman krapulaa ja ajattelin alkaa katsella formulaa MTV3:n Katsomon kautta. En omista tällä hetkellä mitään maksullista katselukorttia, koska niiden kaupustelijat ovat kaukana lisäarvon luomisesta asiakkailleen. Lisäarvon luominen on jo kovin kulunut fraasi asiakkuusjohtamisessa, mutta silti niin totta. Minä haluan katsella esimerkiksi jääkiekon SM-liigaa – runkosarja tulee UrhoTV:ltä, osa pleijareista kait nelosen sportilta ja finaalit vielä jostain kolmannelta kanavalta. Minun tulisi sitoutua useammaksi vuodeksi johonkin pakettiin tai useampaankin ilman mitään takuuta siitä, että lähetysoikeudet pysyvät jollain tietyllä yhtiöllä. Eikä minua kiinnosta pätkän vertaa kenenkään lähetysoikeudet, vaan SM-liiga ja mieluusti vielä JYP:n pelit. Tällä toimialueella ei ole valitettavasti mietitty sekuntiakaan, mikä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Onneksi vaihtoehtoisiakin ratkaisuja nykyään löytyy ja pian maksukorttikanavapakettihässäkät tulevat kuolemaan pois.

Read more: Asiakkuusjohtaminen on diskriminointia - näin maikkarilla!