Koulu on vain hiljaisille ja alistetuille?

Koululaitos on kovasti murroksessa ja murroksen keskiöön on tullut päästyä itsekin, kun kaksi omista lapsista on peruskoulussa – toinen yläasteella ja toinen ala-asteella. Tähän kun lisätään vasta päättyneet loistavat oppimiskokemukset MBA-koulutuksesta ja juuri alkaneet psykologian perusopinnot, niin päässä surraa kuin Tessan ja Villen taikalaatikossa – jännittää, minne mennään!

Pienessä ryhmässä useampi ei halua oppia vapaaehtoista ainetta?

Vierailin viime viikolla toisen lapsemme kahdella oppitunnilla (vapaavalintainen vieraskieli), kun sieltä tulee jatkuvasti Wilma-viestejä häiriökäyttäytymisestä. Opettajalla tuntuu olevan loistavia ja monipuolisia opetusmenetelmiä, eivätkä tavoitteetkaan ole päätä huimaavia oppimisen suhteen. Silti erittäin pienestä ryhmästä useampi oppilas ei ole motivoitunut oppimaan ja he pistävät ”ranttaliksi”. Meitä oli kolme vanhempaa paikalla ja tuolla tunnilla ei esiintynyt häiriöitä.

Read more: Koulu on vain hiljaisille ja alistetuille?

Kaikki on suhteellista: onnellisuus, opiskelu, junioriurheilu. Pyri isoksi kalaksi pieneen lampeen!

Miten koemme itsemme suhteessa toisiin ihmisiin ja miten se vaikuttaa meihin? Näitä asioita tarkastelen tässä kirjoituksessani onnellisuuden, opiskelun sekä junioriurheilun näkökulmista.

 

Miksi onnellisissa länsimaissa on eniten itsemurhia?

Read more: Kaikki on suhteellista: onnellisuus, opiskelu, junioriurheilu. Pyri isoksi kalaksi pieneen lampeen!

Olemme aina lapsia - onneksi!

lapsettaa - vanha oravaEric Berne tunnisti yli puolivuosisataa sitten ihmisen mielestä kolme minätilaa. Minätila sisältää ajattelun, tunteet, sekä toiminnan. Minätiloja ovat vanhempi, lapsi ja aikuinen. Tämän voi ymmärtää niin, että koko elämämme ajan käyttäydymme jollakin kyseisistä malleista. Minkä käyttäytymismallin milloinkin valitsemme? En tiedä – luulen, että valinta pohjautuu hyvin alkukantaisiin vaistoihin ja kokemuksiimme elämämme varrelta.

Read more: Olemme aina lapsia - onneksi!

Onnellinen avobemarierakko?


Voiko onnellisuutta kokea ilman muita?

Tolvasen Ville sai jälleen minutkin pohtivalle kannalle ja pitkästä aikaa tarttumaan blogini kulmaan kiinni. Ville pohti elämänsä teoksen sisällysluetteloa. Jäinpähän miettimään elämän onnellisuuden rakennuspalikoita – miksi meistä ei monikaan uskalla tehdä niitä asioita, jotka osaa luetella itselle onnellisuuden lähteiksi? Vastaus löytyykin ehkä muista?!

Onni lapsena aidompaa?

Onneni on tällä hetkellä saada seurata lasteni kehitystä eri ikävaiheissa. Mitä nuorempi lapsi on, sitä aidompaa ja spontaanimpaa onnellisuus näyttää olevan. Kun käännän ajatuksen itseeni – tiedän, että olen todella onnellinen. Kaikki asiat ovat niin hyvin, kuin vain voin kohtuudella toivoa. Onnellisuus on ehkäpä useimmiten tiedostettumpaa kuin aidosti koettua. Olenko sittenkin "vain" onnekas, mutta osaan olla liian harvoin onnellinen?

Read more: Onnellinen avobemarierakko?

Rikasta minua!

http://daystillinmind.blogspot.fi/2012/12/temperature-of-love.htmlTakana on juuri päättynyt Katajan järjestämä ”Rikasta minua”-parisuhdeviikonloppu sekä ensimmäinen siellä sopimamme toistemme rikastuttamissopimukseen kuuluva parisuhteen viikkopalaveri. Palaverissa keskityimme yhdessä miettimään ensiviikon ohjelmaa sisällyttäen mukaan toistemme ilostuttamisen elementtejä. Hienoa, ihan innolla odotan tulevia ilostuttamisia!

Read more: Rikasta minua!